Juniorikuhina valtasi Pickalan LET-kisan päätöspäivänä

Idolit ovat kova juttu kaikessa urheilussa, myös golfissa. Idoleita ja tulevaisuuden tähtiä oli lauantaina koolla Pickala Golfissa, kun parikymmentä innokasta junioria oli saapunut Golfliiton järjestämään junioritapahtumaan Ladies Open by Pickala Rock Resort -kilpailun yhteyteen.

Tapahtuman keskuspaikkana toimi Minni & Roope Golf Schoolin opetusstudio Pickalan rangella. Innokkaat juniorit pääsivät kokeilemaan erilaisia pelejä, lyömään darts-golfia ja tykittämään lyöntejä TrackManiin. Mukana menossa olivat niin Minea Blomqvist-Kakko kuin Tuomas Tuovinenkin.

Ukkoskeskeytys teki päivään pienen aikataulumuutoksen, eivätkä juniorit päässeet alkuperäisen aikataulun mukaan seuraamaan kisatapahtumia. Se ei kuitenkaan aktiivisia junioreita haitannut, vaan pallot lensivät studiosta, kun he ottivat erilaisia kisoja mitä ihmeellisemmillä tyyleillä ja mailoilla.

Talista Pickalaan saapunut Olivia Rekilä oli innokkaana touhuamassa studiolla, vaikka vettä tuli taivaan täydeltä.

”En vielä ehtinyt nähdä lyöntejä, kun se peli keskeytettiin. Mutta me mennään ruoan jälkeen katsomaan. Nyt olemme tehneet näitä tehtäviä täällä, lyöty draiverilla ja chipattu”, Rekilä sanoo tomerana.

Olivia Rekilä löi darts-tauluun Iiris Ahdin valvovan silmän alla. Kuva: Juha Hakulinen

Elokuussa 11 vuotta täyttävä Rekilä on kova lyömään draivia, ja lyönnit menevät parhaimmillaan 150 metriä. Lauantaina hän kirjautti TrackManiin 115 metriä.

Talin junioritiimiin kuuluva Rekilä oli saanut päivän aikana myös vinkkejä omaan peliinsä.

”Chipit lähtevät nyt vähän paremmin”, Blomqvist-Kakon vinkkejä kuunnellut Rekilä iloitsee.

Studiolla oli myös Aulangolla aiemmin tällä viikolla junioreiden SM-pronssia voittanut Iiris Ahti. Hän halusi tulla Pickalaan katsomaan nimenomaan huippugolfia. Ahdilla oli nopeasti mielessä lyönti, jonka hän ammattilaisilta haluaisi itselleen.

”Rautalyönnit. Sellainen tarkkuus ja varmuus niihin olisi kiva saada ammattilaisilta.”

Rekiläkin tiesi heti, minkä lyönnin hän haluaisi.

”Bunkkerilyönnit”, kuului kuin apteekin hyllyltä.

Ladies European Touria on pelattu Suomessa aiemminkin, ja molemmat tytöt ovat olleet seuraamassa kisoja paikan päältä. Ahti pääsi viime vuonna seuraamaan kilpailua todella läheltä, kun hän oli Tiia Koiviston caddiena Ahvenanmaalla.

Poikiakin oli paikalla, ja heistä mikrofonin eteen suostui ensimmäisenä Emil Wilén. Ennenkin haastateltavana ollut Wilén oli ei turhia jännittänyt, kun haastattelu käynnistyi.

”En ymmärrä ihmisiä, ketkä jännittävät näitä haastatteluja”, nuorimies pamautti.

Emil Wilénin ehti istahtaa hetkeksi kuvattavaksi kesken lyöntihommien. Kuva: Juha Hakulinen

Suur-Helsingin Golfia edustava juniori on laittanut merkille, että golf näyttää erilaiselta televisiosta kuin paikan päältä.

”En ole livenä ollut aiemmin katsomassa kisoja, mutta telkkarista olen katsonut. Telkkarissa näyttää, että ne draivaavat lyhyemmälle, mitä ne oikeasti lyövät. Täällä sen vasta huomaa, kuinka pitkälle se pallo menee”, tarkasti kaikkiin opetusstudion laitteisiin ja apuvälineisiin päivän aikana tutustunut peluri jutusteli.

Ukkoskeskeytys ei Wiléniä häirinnyt, ja hänellä oli selvä ajatus, miten kisa tulee päättymään.

”Sillä mielellä tänne lähdin, että suomalainen voittaa!”

Suomen liput liehuen kentälle lähteneet juniorit olivat täynnä virtaa, kun ukkos- ja sadetauko oli lopulta ohi. Juniorit jakoivat kisavieraille erilaisia pieniä golfaiheisia pusseja, joissa oli muun muassa tiitä. Katsojat olivat silmin nähden yllättyneitä ja kiitollisia, kun pikkujunnut tulivat antamaan heille pieniä pussukoita.

Golfliiton Mika Hollo näkee tällaisen päivän erittäin otollisena istuttaa golfkulttuuria entistä syvemmälle suomalaisten junioreiden keskuuteen. Hän oli huomannut aamupäivän aikana jo monia hienoja kohtaamisia pelaajien ja innokkaiden kannustajien välillä.

”Tässä on aika moni juniori tavannut suomalaispelaajia tämän päivän aikana, ja pelaajat ovat tunnistaneet junioreita erilaisista tapahtumista ja leireistä. Tässä on tällainen molemmin puolinen yhteys. Se on jopa vähän yllättänyt, että nuo meidän ammattilaiset tai huippuamatöörit ovat kiinnostuneita meidän junnujen pelaamisista”, kiittelee Hollo.

Suomalaispelaajien menestys kotikisassa ei siis jää ainakaan junioreista ja heidän kannustuksestaan kiinni.